Psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkobálvalusa bargu lea veahkehit olbmuid geain leat psyhkalaš váttut/váttisvuođat ja/dahje gárrenmirkováttisvuođat, olbmuid geat leat kriissas ja váttes eallindilálašvuođas.
Fálaldat fállojuvvo bálvalusaddi visttiin, ruovttus dahje eará áigeguovdilis sajiin. Lea láhččojuvvon nu, ahte pasieanta beassá leat mielde váikkuheamen ja mearrideamen gos ságastallan galgá leat.
Ovttaskasolbmot ja/dahje oapmahaččat sáhttet váldit oktavuođa bálvalusain beaivet, juogo iežaset dihtii dahje jus fuolastuvvet olbmos iežaset fierpmádagas. Dikšunbivdda sáhttá maiddái boahtit ovdamearkka dihtii fástadoaktáris.
Individuála árvvoštallan ovttaskas olbmo dilis ja veahkkedárbbus dahkkojuvvo árvvoštallanságastallama maŋŋá.
Geavaheaddjimielváikkuheapmi deattuhuvvo ja čielga, áigeráddjejuvvon mihtut leat eaktun.
Bálvalusa ulbmil lea
Ulbmil lea veahkehit olbmuid geain leat psyhkalaš váttut ja/dahje gárrenmirkováttisvuođat, ovddidit iešheanalašvuođa, gullevašvuođa ja nannet dáidduid hálddašit iežaset eallima.
Geat sáhttet oažžut gárrenmirko- ja psykiatriijabálvalusa
Dát lea fálaldat badjel 18-jahkásaš olbmuide geat orrot dahje gaskaboddosaččat leat Kárášjoga gielddas. Bálvalus galgá leat olbmuid várás geat leat kriissas, geain leat psyhkalaš váttut ja/dahje darvánan gárrenmirkkuide, dahje geain leat sosiála hástalusat mat váikkuhit sin árgabeaivái.
Bálvalussii gullá
Individuála ságastallamat ja birasguvllot doaibmabijut. Dasa lassin bálvalusas leat jámma ovttasbargočoahkkimat iešguđet fidnojoavkkuiguin/ásahusaiguin.
Maid don sáhtát vuordit mis
- Mis lea jávohisvuođageasku ja leat olmmošlaččat
- Bargiid árvvoštallama vuođul kártenságastallama maŋŋá mii fállat heivvolaš čuovvoleami mii lea heivehuvvon du dárbbuide
Maid mii vuordit dus
- Dáidu ja dáhttu ražastit dikšunáigodagas
- Dáidu ja dáhttu váikkuhit motivašuvdnabargui gárrenmirkkuid ja/dahje eará darvánemiid vuostá
- Don leat mielde hábmemin mihtuid ja doaibmabijuid omd. doaibmabidjoplánas
Kárášjoga gieldda bargit čuvvot Bargobiraslága bálvalusdoaimmaheamis. Dan oktavuođas mii bivdit ahte stobuin gos borgguhuvvo, biggohuvvo bures ovdal go bargit bohtet, ii ge galgga borgguhit siste go Gárrenmirku/Psyhkalaš dearvvašvuohta doaimmaha iežas barggu. Veahkki ii galgga vásihit dárbbašmeahttun riskka go boahtá šilljui, omd. galgá beatnagiid čatnat.
Bálvalusa haddi
Bálvalus lea nuvttá.