Dáppe sáhttet oahppit ja váhnemat lohkat skuvlla geatnegasvuođaid birra doaimmahit oahppiide dorvvolaš ja buori skuvlladili, ja mo dahkabeahtti jus ballabeahtti mánásteatte dorvvohis ja fuones dili skuvllas.      

Oahppi vuoigatvuohta dorvvolaš ja buori skuvllabirrasii

Buot oahppiin lea oahppalága vuođul vuoigatvuohta dorvvolaš ja buori skuvllabirrasii, mii ovddida dearvvasvuođa, loaktima ja oahpa. Dat mearkkaša ahte jus oahppi vásiheš dorvvohis ja fuones dili skuvllas, de ferte oahppi dahje váhnemat muitalit dan birra ollesolbmuide skuvllas. Loavkideamit nugo givssideapmi, veahkaválddálašvuohta, olggušteapmi, áitagat ja oaguheapmi leat ovdamearkkat mat eai gula dorvvolaš ja buori skuvllabirrasii. Buot ollesolbmot geat barget skuvllas leat geatnegahttojuvvon oahppalága vuođul atnit duođas dieđihemiid váhnemiin ja oahppiin, ja bargagoahtit dan hárrái. Skuvla dieđiha oahppiide ja váhnemiidda dorvvolaš ja buori skuvllabirasvuoigatvuođain, skuvlla doaibmageatnegasvuođain ja ahte oahppiin ja váhnemiin lea vejolašvuohta váidalit fylkkamánnii.

Goas berren gulaskuddagoahtit skuvllain?

Váhnemat berrejit árrat váldit oktavuođa skuvllain jus ballet ahte mánás ii leat dorvvolaš ja buorre dilli skuvllas. Duogážin dasa ii dárbbaš leat konkrehta dáhpáhus. Sáhttet leat máŋggalágan dovdomearkkat dasa ahte oahppis ii leat dorvvolaš ja buorre dilli skuvllas, ovdamearkka dihtii ahte máná láhttenvuohki rievdá. Váhnemiidda nappo lea dárbbašmeahttun čujuhit konkrehta dáhpáhussii ja evttohit konkrehta doibmii maid sávvet skuvlla doaimmahišgoahtit go fuolastumiin váldet oktavuođa skuvllain.

Mii oaivvilduvvo iskosiiguin ja doaibmaplánaiguin?

Skuvla guorahallá sihke várohusaid ja dieđihemiid oahppiid váilevaš dorvvolašvuođa ja buorre dili hárrái skuvllas. Skuvla hálešta de oahppiin, ja olbmuiguin oahppi birrasis. Go jo čájehuvvoš ahte oahppis ii leat dorvvolaš ja buorre skuvllabiras, de álggaha skuvla doaimmaid mat leat doaibmaplánas. Oahppis ja váhnemiin lea vejolašvuohta cealkit doaimmaid hárrái mat galget doaibmaplánii ja dáhkidit oahppái dorvvolaš ja buori skuvllabirrasa. Skuvla evaluere doaibmaplána ovttas oahppiin ja váhnemiiguin oaidnin dihte ahte doibme go doaimmat nu mo livčče galgan.

Maid dagan jus lean duhtameahttun skuvlla čuovvolemiin?

Jus oahppi dahje váhnemat oaivvildit skuvlla dagatkeahttá maidege áššái, dahje boasttu doaimmaid álggahan, sáhttá oahppi dahje váhnemat váldit oktavuođa fylkkamánniin. Fylkkamánne ii meannut ášši ovdal go dat vuos leamaš rektora luhtte, ja ferte vuos mannat vahku maŋŋelii go leamaš rektora luhtte. Ii fal danne ahte skuvla čoavddášii ášši vahkus, muhto vahku sisa galgá ságastallojuvvot váhnemiiguin, ja skuvla álggaha guorahallat ášši doaibmageatnegasvuođaset vuođul. Guorahallanáigi rievddada lunddolaččat ášši moalkásvuođa hárrái, muhto skuvla dađistaga ášši ovdáneamis.

Mo váikkuhivččen mun ovttas skuvllain veahkehit mánnásan?

Oahppin ja váhnemin dii lehpet rašis dilis go skuvlladilli vásihuvvo dorvvoheapmin ja fuotnin. Skuvla han lea dat ámmátlaš bealli dákkáraš áššiin, muhto din oaivilat váldojuvvo vuhtii árvvoštallamiidda go skuvla meannuda ášši. Dat lea dehálaš ahte oahppi ja váhnemat dihtet maid sáhttet vuordit go skuvla bargá háhkat dorvvolaš ja buori birrasa oahppiideaset.
Vai skuvlla ja ruovttu ovttasbargu doaimmašii buoremusat, de lea váhnemiidda ja oahppiide dehálaš diehtit skuvllaid ovddasfástádusas, ja maid skuvllat dahket go barget áššiin mat gusket oahppiid skuvllabirrasiid. Buorre ovttasbargu gaskal skuvlla ja ruovttu gaskka lea dávjá čoavddan buoridit áššiid.

Vásáhusaid vuođul diehtit ahte skuvllabirasáššiid barggut doibmet buoremusat go váhnemis lea:

• Rabas ja vuoiggalaš gulahallan skuvllain
• Luohttámuš ahte skuvla meannuda ášši ámmátlaš vuohkái
• Doaimmalaš oasálastin ja duddjot luohttevašvuođain doaibmabijuid máná várás 

Dárbbašat go lasi dieđuid?

Opplæringsloven Kapittel 9A - Elevene sitt skolemiljø

Utdanningsdirektoratets rundskriv om Skolemiljø 3-2017

Nullmobbing.no