Kárášjoga skuvla lea lea lágidan skuvllakonsteartta 1989 rájes - ja dađistaga go lea šaddan árbevierrun skuvllasteamet de lea ulbmil, muđui go juoigan-, lávlun- ja musihkkamokta, ovdánan ja gártan oktasaš prošeaktan mii duddjo oktavuođa oahppiid gaskkas oahppiid joavkkuin, cehkiid gaskkas, oahppiid ja oahpaheddjiid gaskkas, skuvlla ja váhnemiid – ja skuvlla ja Kárášjoga servodaga gaskkas.
Beaivváškonsearttas lea maiddái šaddan guovddážin ja dohkkehuvvon oassin ahte mii ovddidat sámegiela ja sámi musihka – ja ahte min oahppit oahpásmahttojuvvojit, oajostahttojuvvojit ja goarggasmahttojuvvojit sámevuođain, sámi musihkain; sihke virolaš ja modeartna. Sámi modeartna musihka ovdanbidjama bokte ožžot oahppit vejolašvuođa oahpásmuvvat virolaš musihkain musihka bokte mii sidjiide lea oahppis.
Go jorgaladdet lávllateavsttaid vierrogielain sámegillii, oidnet oahppit ahte sámegielas lea seamma olu vejolašvuođat go eará gielain.
Virolaš Beaivváškonsearttas, mii lágiduvvo Kárášjoga skuvllas juohke nuppi jagi, leat golbma ulbmiljoavkku; oahppit, bargit, álbmotjoavkkut- ja báikegotti álbmot. Min vásáhus lea ahte doalut leat šaddan oassin sámi fuolkevuhtii – gosa fuolkkit ja ristváhnemat bohtet čuovvut oahppiideaset ovdanbidjamis.
‘Sámevuohta’ lea álo guovddážis Beaivváškonseartta barggus ja virolaš juoiggus lea álo oassin man nu láhkai konsearttas. Áiggi mielde maid oaidná ahte Kárášjoga musihkkabiras lea giitevaš doaluid ovddas, go dat fuomášahttá nuoraide ahte musihkka lea juoga mii sin mielas lea somá – ja go biras láigohuvvo iešguđet osiide doaluin. Kulturskuvla maid searvidahttojuvvo máŋgga láhkái.